Avioliitto-oikeus

Avioliittoon mentäessä voidaan solmia avioehtosopimus, jossa puolison avio-oikeus suljetaan kokonaan tai osittain pois. Avioehtosopimus tulee rekisteröidä, jotta se tulee voimaan. Myös avopuolisot voivat tehdä omaisuuttaan koskevan keskinäisen sopimuksen.

Avioeroa haetaan käräjäoikeudelle tehtävällä hakemuksella. Avioeron tultua vireille toimitetaan puolisoiden omaisuuden ositus, ja jos puolisoilla ei ollut avio-oikeutta omaisuuteensa, omaisuuden erottelu. Osituksessa ja omaisuuden erottelussa voidaan jakaa myös yhteisesti omistettu omaisuus. Ositus ja omaisuuden erottelu voidaan tehdä osapuolten sopimalla tavalla. Tällöin laaditaan osituskirja tai sopimus omaisuuden erottelusta. Mikäli asiassa ei päästä sopimukseen, toimittaa osituksen tai omaisuuden erottelun asianosaisen hakemuksesta käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja. Toimin tarvittaessa pesänjakajana.

Jäämistöoikeus

Henkilön kuoltua tulee hänen jälkeensä toimittaa perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä lukien. Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja, johon merkitään tiedot kuolinpesän osakkaista, kuolinpesään kuuluvasta omaisuudesta ja veloista ja muut perintöverotuksen ja perinnönjaon kannalta tarpeelliset tiedot. Mikäli vainaja oli avioliitossa, tulee perukirjaan merkittäväksi myös lesken varat ja velat.

Testamentilla henkilö määrää siitä, miten hänen omaisuutensa omistusoikeus ja hallintaoikeus tulee hänen kuolemansa jälkeen jakaa.

Pesänosakkaat voivat toimittaa perinnönjaon sopimusjakona, jolloin he sopivat keskenään siitä, miten perintö jaetaan. Perinnönjaosta laaditaan perinnönjakokirja. Mikäli kuolinpesän osakkaana on alaikäinen tai edunvalvonnassa oleva henkilö, tulee perinnönjaolle hakea Digi- ja väestötietoviraston lupa.

Mikäli perinnönjaosta ei päästä osakkaiden kesken sopimukseen, määrää käräjäoikeus osakkaan hakemuksesta pesänjakajan toimittamaan perinnönjaon. Kuolinpesä voidaan tarvittaessa määrätä myös pesänselvittäjän hallintoon. Toimin tarvittaessa sekä pesänselvittäjänä että pesänjakajana.

Edunvalvonta

Edunvalvontavaltakirjalla henkilö määrää valtuutetun edustamaan itseään, omaisuuttaan ja talouttaan koskevissa asioissa sekä sellaisissa henkilöä koskevissa asioissa, joiden merkitystä valtakirjan antaja ei kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta on käytettävä. Digi- ja väestötietovirasto päättää hakemuksesta edunvalvontavaltakirjan voimaansaattamisesta.

Edunvalvojan sijainen toimii lakimääräisen edunvalvojan, kuten huoltajan tai edunvalvontavaltuutetun sijaisena, mikäli päämiehen, kuten alaikäisen lapsen, ja varsinaisen edunvalvojan edut ovat ristiriidassa keskenään. Näin on esimerkiksi silloin, kun edunvalvoja ostaa päämiehen omistaman asunnon.

Lapsia koskevat asiat

Eron sattuessa lapsen vanhemmat sopivat lapsen asumispaikasta, huollosta, tapaamisoikeuksista ja elatusavusta ja lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen. Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen lasta koskevista asioista, voidaan asia saattaa asianosaisen hakemuksesta tuomioistuimen käsiteltäväksi. Vanhemmalla on oikeus käyttää asianajajaa avustajana tuomioistuimessa.

Kiinteistö- ja asuntokaupat ja omaisuuden lahjoitukset

Kiinteistön ja asunto-osakkeen kauppa tulee valmistella huolellisesti ja kaupasta tulee laatia kauppakirja, johon on kirjattu kaikki kaupan kannalta olennaiset ehdot. Näin vältetään myöhemmin tarpeettomat riidat myyjän ja ostajan välillä.

Myyjälle ja ostajalle voi syntyä erimielisyys kaupan kohteen laadusta. Ostaja voi katsoa, että kaupan kohteessa on virhe tai kaupan kohde ei vastaa sitä, mitä kaupassa on sovittu. Riita pyritään sopimaan ensisijaisesti neuvottelemalla, mutta mikäli asiaa ei saada sovittua, voi ostaja nostaa myyjää vastaan kanteen käräjäoikeudessa ja vaatia kaupan purkamista, hinnanalennusta ja/tai vahingonkorvausta.

Irtaimen omaisuuden, jota myös asunto-osakkeet ovat, lahjoituksesta on laadittava lahjakirja. Kiinteän omaisuuden lahjoituksesta on laadittava lahjakirja, jonka vahvistaa kaupanvahvistaja. Lahjoituksessa on otettava huomioon lahjaverotus ja lahjansaajan aviopuolison avio-oikeus.

Mikäli omaisuuden luovuttajana on alaikäinen tai edunvalvonnassa oleva henkilö, tulee luovutukselle hakea Digi- ja väestötietoviraston lupa.

Yrityksiä koskevat asiat

Yritystä (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö) perustettaessa tulee laatia tarvittavat asiakirjat kuten perustamissopimus sekä yhtiöjärjestys ja yritys tulee rekisteröidä kaupparekisteriin.

Yritystä tai sen liiketoimintaa myytäessä tulee laatia asianmukainen kauppakirja, jossa on otettu huomioon ostajan ja myyjän oikeudet ja velvoitteet.

Yrityksen harjoittaessa tavaroiden ja palveluiden kauppaa, tulee yrityksen tehdä asiakkaiden, tavarantoimittajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa yrityksen edut ja oikeudet turvaavat kauppa- ja yhteistyösopimukset. Yrityksen sopimuskumppaneiden kanssa voi syntyä riitaa sopimuksen ehdoista ja vastapuolen menettelystä sopimuksen suhteen. Yrityksen toiminnassa voi syntyä vahinkoa sopimuskumppanille tai kolmannelle taholle. Riitaisuudet pyritään sopimaan neuvottelemalla. Mikäli asiaa ei saada sovittua, voidaan vastapuolta vastaan nostaa kanne käräjäoikeudessa tai voidaan joutua vastaamaan vastapuolen kanteeseen. Yritys voi käyttää asianajajaa avustajana tuomioistuimessa.

Yrityksen vuokratessa toimintaansa varten toimitiloja, tulee vuokrasopimus laatia yrityksen oikeudet ja velvoitteet oikein kirjaten.

Työsuhteesta tulee laatia työsopimus, johon kirjataan kaikki työsuhteeseen vaikuttavat seikat asianmukaisesti.

Joskus tulee tarve lomauttaa tai irtisanoa työntekijöitä. Lomautus ja irtisanominen tulee tehdä lain edellyttämällä tavalla ja laatia asiasta lain edellyttämät asiakirjat.

Vakavissa työsuhteen ehtojen rikkomistapauksissa työantaja voi joutua purkamaan tai irtisanomaan työsopimuksen. Työsuhteen yksipuoliselle päättämiselle tulee olla laissa edellytetyt perusteet ja purkaminen tulee tehdä lain edellyttämällä tavalla.

Työsuhteet ja työturvallisuusasiat

Työsuhteen ehdoista ja palkan määrästä saattaa tulla riitaa työnantajan ja työntekijän välille. Riita pyritään ratkaisemaan neuvottelemalla. Tarvittaessa asia saatetaan käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Työntekijä saattaa työtä tehtäessä vahingoittua työturvallisuuden laiminlyönnin takia. Tällöin asia käsitellään työturvallisuusrikoksena käräjäoikeudessa, jossa kumpikin osapuoli voi käyttää asianajajaa avustajana.

Rikosasiat

Henkilö voi joutua rikoksen uhriksi ja on silloin asianomistaja tuomioistuimessa käsiteltävässä rikosasiassa. Asianomistajan korvausvaatimukset käsitellään käräjäoikeudessa. Asianomistaja voi käyttää asianajajaa avustajana tuomioistuimessa.

Henkilöä voidaan syyttää rikoksesta ja hän joutuu vastaamaan syytteeseen ja asianomistajien vaatimuksiin tuomioistuimessa. Syytetty voi käyttää asianajajaa avustajana tuomioistuimessa.

Ennen tuomioistuinkäsittelyä rikosasiaa selvitetään poliisin toimesta esitutkinnassa. Asianomistaja ja epäilty saavat käyttää asianajajaa avustajana esitutkinnassa.